Päivä 1 Koirasalmesta Salamaperän luonnonpuistoon (I)
Tapaaminen Helsingin rautatieasemalla. Hyppäämme junaan ja matkaamme Jyväskylään, jossa paikallinen opas on meitä vastassa. Kuljetus Koirasalmeen.
Ensimmäisenä päivänä nautitaan tulokahvit Koirasalmen kotalaavulla, majoitus on Koirasalmen luontotuvalla. Kahvittelun jälkeen teemme patikoiden Pahapuron rengasreitin (7 km), jossa mieli ja katse taatusti lepäävät. Tulet nauttimaan aapasuon väreistä ja tuoksuista. Ohitamme myös hopean harmaat männyt, jotka kertovat omaa tarinaansa. Patikan jälkeen nautimme rauhallisesta saunaillasta sekä iltaruokailusta ilman kiirettä.
Salamanperän luonnonpuiston pohjoisosa on kivikkoisen karua mäntykangasta ja eteläisemmässä osassa luonnonpuistoa on myös sekametsää. Alueen puusto on luonnontilainen ja 1800-luvulla alueella riehuneet metsäpalot ovat jättäneet jälkensä näkyviin. Yöpyminen Koirasalmen kämpällä jaetussa kahden tai kolmen hengen huoneessa.
Päivä 2 Jätkän jäljillä (A, L, I)
Tuhti ja maittava aamupala Koirasalmen metsäkämpällä. Voit kuvitella itsesi entisaikojen metsurin saappaisiin ja aistia kämpällä 50-luvun metsäromantiikka.
Tänään on vuorossa monipuolinen luontopäivä tukkijätkän jäljillä, jossa yhdistyy kolme erilaista luontoliikuntamuotoa: läskipyöräilyä, patikointia ja melontaa.
Jaamme porukan kahteen eri ryhmään kunnon ja taidon mukaan, toinen lähtee fatbike-retkelle maastoon reitille Ahvenlammen kämpältä Pyydyskoskelle. Matkaa tehdään kivisessä maastossa keskellä pirunpeltoja, soita ja kankaita mukavat 7 km. Reitti on vaihtelevaa suomalaista metsää ja suomaisemaa. Iso osa polusta on kumpuilevaa kaunista kangasmaastoa ja kangasmaaston välissä on suomaastoa, jossa etenemme pitkin hyväkuntoisia pitkospuita. Välillä näemme kauniita suo- ja metsälampia ja tarkkasilmäinen voi nähdä jopa peuran vilahtavan, sillä alueella sijaitsee suomen suurin metsäpeurakanta. Polut on aikanaan tehty ns. jätkänpoluiksi eli kivet otettu pois ja ne ovat osin aitana polun vieressä. Pyöräily läskipyörällä on tällä jätkänpoluilla helppoa, mennään siis entisaikojen jätkän jäljillä.
Saavumme Pyydyskoskelle jossa pidämme lakisääteisen juoma- ja venyttely tauon, sekä jätämme pyörät parkkiin odottamaan toista ryhmää. Pyydyskoskelta jatkamme patikoiden noin 1,5 km suon yli, josta lakka-aikaan vikkelimmät ehtivät poimia suuhunsa lakan poikineen.
Toinen ryhmä meloo Koirasalmen kämpän rannasta yli Isonkoirajärven kohti Pahkahonganlahtea. Jätkän lounas Pahkahonganlahden kotalaavulla.
Oppaan valmistellessa lounasta ryhmällä on aikaa vaikkapa pulahtaa kirkasvetiseen ja puhtaaseen Koirajärveen tai poimia mustikoita jälkiruoaksi. Vaihdamme ryhmäläisten aktiviteetteja keskenään n. 1,5-2 h tunnin jälkeen.
Illallinen ja yöpyminen Koirasalmessa.
Päivä 3 Lintusoita ja Sysilammen kämppätunnelmaa (A, L, I)
Aamupalan jälkeen suunnistamme patikoiden Koirasalmesta kohti Heikinjärven laavua (noin 4,5 km), jossa nautimme keittolounasta luonnon helmassa.
Lounaan jälkeen patikointi jatkuu kohti Sysilampea (noin 6 km). Heikinjärven laavulta edetään kohti Heikinjärvennevaa, joka on Kansallispuiston merkittävin suoalue. Nevan reunalla on lintutorni, jossa pääsee bongaamaan alueelle ominaisia lintuja.
Matkan varrella ylitämme pitkospuilla pätkän suoerämaata. Näemme vanhaa luonnontilaista aarniometsää, joka osaa yllättää monimuotoisuudellaan. Kivikkoiset kankaat ja laajat suoalueet tuovat unohtumattomia eräkokemuksia. Patikoidessa kannattaa pysähtyä hetkeksi ja ihailla ympäröivää luontoa, kuunnella tuulen huminaa puiden latvuksissa ja aistia maanläheisyys. Hyvällä tuurilla voit nähdä vilahduksen aikanaan sukupuutton metsästetystä upeasta metsäpeurasta tänään ja muinakin retkipäivinä. Alueella liikkuu suomen suurin metsäpeurapopulaatio – eläin, jota useimmat suomalaiset eivät ole koskaan edes nähneet.
Majoitumme päivän päätteeksi Sysilammen autiotuvalla, jossa nautitaan riistaillallinen. Mahdollisuus tunnelmalliseen illanviettoon saunoen ja uiden keskellä erämaata.
Päivä 4 Sysilampi (A)
Aamupalan jälkeen emme lähde vielä pakoon, mutta Pakosuolle kylläkin eli vielä on mahdollista ennen lähtöä kiertää n. 4 km mittainen Pakosuon kierros. Reitti on tyypillistä pääosin suolla etenevää pitkospuupolkua jossa välillä nousee kangaskumpareita.
Matka kohti Jyväskylää alkaa patikan jälkeen. Matkaamme takaisin kohti Jyväskylää piipahtamalla Pohjanmaan puolella Perhossa. Kansallispuisto sijaitsee kolmen kunnan eli Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueella. Perho kuuluu jo selvästi Pohjanmaan alueeseen tasaisine peltoineen ja murrekkin vaihtuu savolaismurteista Keski-Pohjanmaan murteeseen.
Perhon Möttösestä jatkamme 13-tietä pitkin kohti Kyyjärveä, jossa piipahdamme Paletissa tekemässä tuliaisostokset. Palaamme loppumatkan samaa reittiä kuin tullessa eli Saarijärvi- Äänekoski- Jyväskylä, josta hyppäämme junaan kohti Helsinkiä.
Seuraa meitä somessa